Periaatteessa opettajankoulutuksen saisi toimimaan MOOCeissa, kunhan
puitteet on kunnossa eli työskentelyalusta on hyvä, materiaalit
monipuolisia, aikataulutukset tehtävien palautuksille, valmiiksi
määritellyt ryhmät ryhmätöitä varten yms. Voin myös verrata omia
kokemuksiani kesän kasvatustieteen opinnoista juuri noihin äskeisiin
asioihin - ne olivat järjestetty, joten aiheen työstö oli helppoa. Tässä
kuitenkin piilee mielestäni haaste - kuinka määritellä opiskelijoiden
oppimisen taso? Lähinnä mietin, että esim. ammatillisen opettajan
pedagoginen pätevyys on kuitenkin arvostettu koulutus ja monelle
opettajalle se saattaa olla ainoa koulutus/pätevöityminen
opettajuuteen. Toiset paneutuvat aiheeseen enemmän lukemalla annetut aineistot sekä tekemällä tehtävät huolellisesti, toiset taas saattavat
jättää materiaalit lukematta ja tekevän tehtävät ns. toisella kädellä.
Selvästikään heidän osaamisensa aiheesta ei silloin ole samalla tasolla.
Molemmat heistä saattavat kuitenkin saada tutkinnon?
Millaisia työkaluja meillä on tähän? Miten voimme pitää tason korkeana ja varmistua siitä, että kurssia ei päästä läpi liian helpolla? Tai ylipäätään sen, että oppimista olisi oikeasti tapahtunut? Vai kiinnostaako se edes enää ketään.
Tähän luultavasti vastauksena voisi olla ryhmätyöt, aktiiviset keskustelut ja kommentoinnit toisten opiskelijoiden kirjoituksiin. Ne edesauttavat sitä, että opettajankin on helppo seurata keskustelua/osallistumista ja tuoda tarvittaessa omaa kommentointiakin mukaan.
Katrin huolen aihe oli opettajaharjoittelun toteutus. Tämä on mielestäni
myös haasteellinen tilanne. Omien tuntien videokuvaaminen on kuitenkin
hyvä ratkaisu ja mielestäni lähes joka puolella löytyy nykypäivänä
laitteet tähän. Lähinnä haaste on siinä, että onko opetus autenttista?
Jokuhan saataa kuvata vain "leikkiopetusta". Eikö se ole vähän väärin?
Omia opetushetkiä täytynee siis kuvata muutamilla eri tavoilla: kuvata
omaa olemusta ja työskentelyä, mutta myös vuorovaikutuksen ja
opiskelijoiden kuvaaminen on tärkeää, jotta kokonaisuus tulee ilmi.
Paras siis olisi, että kuvaajana olis joku henkilö, joka voisi suunnata
kameraa sinne tänne tarpeen mukaan.
Vaikka MOOC tarjoaa useille mahdollisuuden opiskella esim. oman työn
ohella, ulkomailta käsin tai monissa opinnoissa kerrallaan, mielestäni
on kuitenkin tärkeää säilyttää mahdollisuus valintoihin ja
perinteisempään opiskelumuotoon MOOCin rinnalla. Tarkoitan tällä
opintoja, joissa on lähitapaamisia vaikka osittaisten verkko-opintojen
lisäksi. Mielestäni yhteisöllisyys, vertaisoppiminen, toiminnallisuus ja
kokeilut ovat hyvin tärkeässä osassa opettajuutta ja oman opettajuuden
muodostamista ja näitä asioita ei vain saada niin hyvin luotua verkossa.
Asiakasajattelu on tässäkin asiassa tärkeää. Hehän opintoihin kuitenkin
hakeutuvat ja heillä on erilaisia tarpeita - ja tietty oppiminenkin on
erilaista. Jos mietitään, että TAOKK on yritys ja opiskelijat ovat sen
asiakkaita - ei TAOKK voi tarjota päätuotteenaan sellaista, joka ei ole
suosituin tuote asiakkaiden joukossa. Eihän siinä olisi mitään järkeä.
Ketä MOOC siis parhaiten palvelee - yritykstä vai asiakasta? Lopulta
asiakas on ainoa oikea valinta, sillä mikään yritys ei pitkään menesty
ilman heitä.
Anteeksi Janita, jostain syystä onnistuin vahingossa poistamaan alkuperäisen kirjoituksesi. Postasin tämän nyt siis uudelleen sähköpostiin tulleesta viestistä. Yllä oleva teksti on siis Janitan, ei minun.
VastaaPoistaKommenttina kuitenkin, olen samaa mieltä tuosta suoritusten tasosta, joku panostaa enenmmän toinen vähemmän. Ehdottamasi lääkeet pulmaan ovat varmasti toimivia. Toisaalta mainitsemasi asia tapahtuu monessa koulutuksessa tälläkin hetkellä. Todennäköisesti suurin osa pääsee kursseista läpi, jos on edes jotain joskus jossain kommentoinut. Hyväksytty-hylätty arvostelu on todella laajalla skaalalla. Ehkä kaikista kuitenkin tulee riittävän hyviä opettajia, passiivisuuteen saattavat vaikuttaa niin kovin monet syyt... En ole tutustunut esim. ulkomaisten MOOC:ien arvioinikriteereihin, nehän periaatteessa saattavat olla hyvinkin vaativat?
Kuten sanoit, MOOC:issa opettajaharjoittelu voitaisiin toteuttaa videoimalla omia opetustilanteita, mutta omissa harjoitteluissamme tehdyt viiden minuutin videonpätkät eivät mielestäni ole riittäviä, vaan opetustilanteiden videoiden tulisi olla laajempia, jotta opetuksesta saisi jonkun järkevän kokonaiskuvan. Millaista opetus on ja miten opettajaopiskelija toimii luokassa opiskelijoiden kanssa? Opiskelijoilta tulee tietenkin heitä kuvattaessa saada lupa myös jopa “maailmanlaajuiseen levitykseen”.
Samoin olen samaa mieltä siinä, että opettajan työn sosiaalisen luonteen takia jotakin mahdollisuutta perinteiseen opetukseen olisi hyvä säilyttää, vaikka MOOC:iin mentäisiinkin. Luulen myös, että osa opiskelijoista voi äänestää jaloillaan, elleivät tunne MOOC:eja omakseen.
Hyvä huomiointi tuo opetusharjoittelunkin siirtäminen tavalla tai toisella somen ulottuville.
VastaaPoistaVaikken olekaan huomannut näiden tekstien häviämistä ja paluuta, niin olen samaa mieltä, että kirjoitus on ansiokas.
VastaaPoistaToistan vähän itseäni kommentoidessani tuota opetusharjoittelua. Vertaispalaute varmaankin onnistuisi siten, että vaikkapa koko opetussessio kuvattaisiin ja kanssa MOOCcaajat kommentoisivat opetustilaisuutta. Mutta, jos MOOC olisi kansainvälinen tulisiko eteen kielikysymys? Meistä kaikki (?) tekivät tuntinsa suomeksi, jolloin suomenkielisten videoiden katsominen voi jättää vähän kylmäksi Afrikkalaisen MOOCcaajan. Toisaalta kyllä tällaisessa videossa, josta ei mitään ymmärrä, voi keskittyä havainnoimaan vuorovaikutusta, kehonkieltä, äänenkäyttöä ja muita ei-sisällöllisiä seikkoja. Näin ajatellen se voisi olla valaisevaakin...
Ohjaavan opettajan rooli oli kuitenkin itselleni varsin merkittävä. Miten muut koitte? Oletteko sitä mieltä, että tämän henkilökohtaisen vuorovaikutuksen saisi myös toimimaan verkossa? Itse koen, että verkko vuorovaikutus ei pystyisi samaan kuin henkilökohtaiset keskustelut. Ja lisäksi sanoisin, että ohjaavan opettajan on myös hyvä ymmärtää sisältöä ainakin jonkin verran.
Katri, erinomaista, että tuot keskusteluun myös teorian kytkeytymisen opettajaharjoitteluun kuin myös kielikysymyksetkin. me olemme tehneet TAOKKissa vasta yhden englanninkielisen MOOCin ja olen vahvasti sitä mieltä, että palvelemme ensisijaisesti suomalaisia, vaikkakin koulutusvientimatkamme suuntaaensi viikolla Kiinaan. Kuullaan illalla lisää ajatuksia.
VastaaPoistaVarmasti ulkomailla on hyviä käytänteitä opetuksessa, joista me voimme oppia. Mutta opettajuus saattaa olla melko erilaista Kiinassa ja Suomessa esimerkiksi oppimisympäristöjen osalta. Suomessa melkein kaikkilla lienee mahdollisuus käyttää tietotekniikkaa ja Kiinassa kenties ei. Tästä syystä kansainvälisen opettajakoulutus MOOCin (jos siis koko koulutus olisi MOOCissa) on varmaan vaikea palvella tyydyttävästi molempien maiden opettajaopiskelijoita.
VastaaPoistaOlen aiemmin jo henkilökohtaisesti päätynyt siihen, että lienee varsin epärealistista toteuttaa koko ope-koulutus MOOCeissa. Laitan tämän pohdinnan ja syyt ihan omaksi postaukseksi.