Taustaa
Moocin esimuotoina voidaan pitää kaikille avoimia tietotekniikan kursseja (v. 2001 Open Course Ware). MOOC-kurssit ovat tulleet yliopistojen ohjelmaan jo vuonna 2008, laajemmassa määrin 2012 alkaen. MOOC-kurssit ovat avoimia verkkovälitteisiä joukkokursseja, kuka tahansa voi osallistua, taustatutkintoja ei vaadita. Osallistujamäärää ei ole rajoitettu, osallistujina on ollut jopa 200 000 rekisteröitynyttä opiskelijaa kaikilta mantereilta kurssia kohden. Tunnetuimmat kurssien järjestäjät USAssa ovat Coursera ja Udacity, joiden taustalla on joukko suursijoittajia tavoitteenaan liiketoiminnan kehittäminen kurssien ympärille. Myös ei-kaupallista toimintaa on olemassa (esim. edX).
Toteuttaminen
MOOC-kurssilaisten määrä lähentelee 6 miljoonaa. Kurssien kesto on normaalisti 10 viikkoa, kursseilla on aina alku- ja loppupäivämäärä. Opetus sisältää lyhyitä videoita, harjoitustehtäviä artikkeleita, keskusteluryhmiä ja tehtävien vertaispalautetta.
Opiskelija paneutuu opintoihin haluamanaan aikana, mutta määräajat ovat tiukat. Aihepiirejä voi olla esim. matematiikka, tietotekniikka, ohjelmointi, tilastotiede, kansainvälinen lääketiede, kansainvälinen oikeus, erilaiset johdantokurssit. Aiheiden valintaan voivat myös opettajat/tutkijat vaikuttaa.
Digitaalinen, verkkovälitteinen opetus haastaa perinteisen luentosaliopetuksen, samalla ohjaten etsimään uusia keinoja opetuksen kehittämiseen. Opetusta on kutsuttu myös käännetyksi luentosaliksi, jossa opettaja hakee tiedot ja opettaja ohjaa harjoituksia ja keskusteluja luennoimisen ja opiskelijan itsekseen harjoittelun sijaan
Avoimet joukkokurssit korvaavat pääsykokeen ja auttavat oppilaitosta saamaan motivoituneita ja opiskelutaitoisia uusia opiskelijoita. Kurssit kannustavat hyödyntämään tarjontaa laajemminkin, - myös muiden yliopistojen tarjontaa, jolloin opettajille jää enemmän aikaa ohjaukseen ja yhteistyöhön omien opiskelijoiden kanssa.
Verkko edistää opiskelijoiden virtuaalista liikkuvuutta ja kansainvälistymistä, MOOCit haastavat myös perinteisen luokkahuoneopetuksen ja oppikirjat. Opettajan roolin muutos tiedonjakajasta oppimisen ohjaajaksi nopeutuu.
Kritiikkiä pedagogisen toteutuksen puutteellisuudesta
MOOCissa kyse on lähinnä valmiin tiedon siirrosta eikä opiskelijan oppimiseen ja sen tukemiseen ole riittävästi välineitä. Opiskelija voi hakea tietoa kuten kirjastosta, mutta oppimisen näkemyksen kartuttamisen ja asiantuntijuuden rakentamisen kanssa hän jää edelleen yksin. Eri taustoista olevat opiskelijat eivät välttämättä pysty arvioimaan toisten opiskelijoiden suorituksia ja antamaan niistä relevanttia palautetta.
Moocin strategisia tavoitteita:
- Avoin tieto ja opetuksen avoimuus, koulutuksen tasa-arvon edistäminen
- Opetus- ja opiskelumenetelmien kehittäminen, yliopistotiedon siirto yhteiskuntaan
- Kansainvälinen näkyvyys ja yhteistyö, opiskelijoiden rekrytointi, koulutuksen vienti
- Liiketoiminnan synnyttämien, vaihtoehtoiset suoritus- ja opiskelutavat
Kysymyksiä:
- Mistä opetuksen infrastruktuuri, osaaminen, tekniikka?
- Minkä lajin MOOCeja halutaan?
- Miten määritellään laatu?
- Mikä yhteys on oppilaitoksen strategiaan?
- Miten huolehditaan tekijänoikeuksista?
- Etsitäänkö kumppaneita tai sponsoreita?
- Jatkuvuus?
- Mikä kurssille nimeksi?
Onpas jo hieno alku yhteiselle ankkuritehtävälle.
VastaaPoistaNäinkin on ajateltu Moocien käynnistyneen:
Sebastian Thrunin järjestämä Stanfordin yliopiston tekoälykurssi syksyllä 2011 räjäytti pankin. Thrunin kurssille osallistui yli 160 000 opiskelijaa kaikkialta maailmasta. Pian tämän jälkeen Yhdysvaltojen huippuyliopistot Stanford, Harvard, Princeton ja MIT etunenässä lähtivät mukaan MOOCien järjestämiseen useamman kurssin voimin.
On oltava tavoite miksi MOOC halutaan TAMKissa järjestää, ja itse nosta keskiöön opiskelijat ja se tietysti edellyttää hallinnollisia ratkaisuja....
Muutamia kohtia, joita opiskelijalle voisi MOOC:eista tulla mieleen.
VastaaPoistaOletetaan, että TAMK:ssa käytettäisiin muiden toimijoiden MOOC:eja
Jos opiskelija suorittaa MOOC-kurssin jonkin esim. jonkin USA:laisen laitoksen kurssivalikoimasta, tuleeko opiskelijalle lisäkustannuksia tästä - mukanahan on myös kaupallisia toimijoita. Maksaako esim. kurssitodistus jotain? (Kurssitodistusta tarvitaan opintojen hyväksilukuun TAOKK:ssa).
Saisiko/joutuisiko opiskelija itse etsimään opintokokonaisuuteen soveltuvat kurssit ulkomaisten MOOC:ien kurssivalikoimista? (Miten opiskelija varmistaa kurssin laadun? Hyväksytettäisiinkö kurssi opettajalla etukäteen?) Vai olisiko sopivat kurssit määritelty TAOKK:n toimesta ts. TAOKK:issa olisi selvitetty kurssin sopivuus opintokokonaisuuteen ja niiden laatu.
Opiskelukieli ulkomaisilla kursseilla olisi pääasiassa englanti. Onnistuuko se kaikilta opettajaopiskelijoilta? Entä kuinka USA:lainen kulttuuri taipuu suomeksi, painotetaanko heidän MOOC-kursseillaan samoja asioita kuin meidän opintokokonaisuuksissamme (esim. verkostoharjoittelu paikallisten koulujen/yritysten/työelämän kanssa). Ellei, niin miten saada suomalainen näkemys mukaan? Voidaanko näitä valmiita kursseja esim. räätälöidä alkuperäisen palveluntarjoajan kanssa?
Miten kurssin vuorovaikutteisuus/yhteisöllisyys varmistetaan? Millainen ylipäätään on opettajan ja opiskelijan vuorovaikutus, jos kurssilla on parhaimmillaan tuo 160 000 opiskelijaa (Suomen oloissakin kymmeniä-satoja opiskelijoita?). Parhaimmillaan yhteistoiminnallinen opetus parantaa esim. opiskelijoiden ajattelua, vuorovaikutus- ja kommunikointitaitoja sekä ongelmanratkaisukykyä. Ylletäänkö MOOC-kursseilla samaan? Miten ratkaistaan dropout-ongelma? Tämä liittyy myös siihen, jos TAMK:issa päädytään omaan MOOC:iin: Mikä tekisi MOOC-kursseita sellaisia (verrattuna esim. nykyisiin verkkokursseihin), että keskeyttäjiä olisi mahdollisimman vähän?