Opettajankoulutus voisi ainakin periaatteessa toimia MOOCeissa. Valintaa pitäisi kuitenkin tehdä ensinnäkin siinä, että halutaanko 1) koko koulutus vai 2) vain osa koulutuksesta MOOCiin. Lisäksi pitäisi valita MOOCin toteutustapa: 1) ulkomainen toimija, 2) kotimainen yliopisto/ammattikorkeakoulu/muu toimija vai 3) TAMK/TAOKK toteuttaisi itse. Todella paljon liikkuvia palasia hahmotettavana.
Jos koko koulutus laitettaisiin MOOCiin, olisi mielestäni järkevää, että toteuttaja olisi silloin kotimainen. Kursseja voisi tietenkin siinäkin tapauksessa varmaan ottaa myös ulkomaisten toimijoiden valikoimista, mutta uskoisin, että erityisesti verkostoharjoittelu tulisi sitoa paikalliseen suomalaiseen ympäristöön, suomalaiseen koulutukseen ja työelämään. Pääasiallisena tavoitteena on kuitenkin valmistua ammatilliseksi opettajaksi suomalaiseen kouluun, jolloin tietämys suomalaisista toimintatavoista ja verkostoituminen Suomessa olisi tärkeää. Toisaalta monikulttuurinen ympäristö antaisi varmasti uutta näkökulmaa myös omiin verkostoihin ja opettajuuteen.
Lisäksi uskon, että aika ei ole vielä kypsä täysin ulkomaankieliselle MOOCille: vielä monen vuoden ajan monille suomalaisille opettajaopiskelijoille olisi kauhistus tehdä kaikki opinnot englanniksi, jota tietenkin vaadittaisiin, jos MOOC-toimija olisi ulkomainen. Jos esimerkiksi vain TAOKK siirtyisi käyttämään ulkomaisia MOOCeja, luulen, että suomenkielistä koulutusta tarjoavat opettajakorkeakoulut hyötyisivät tästä tilanteesta kasvavina opiskelijavirtoina ainakin jonkin aikaa.
Jos vain osa koulutuksesta laitettaisiin MOOCiin, tulisi etukäteen varmistaa, että opiskelijan valitsemasta ja suorittamasta kurssista saa todistuksen (ne ovat tällä hetkellä yleensä maksullisia, ks esim. Coursera) ja että kurssi on sellainen, että se voidaan TAOKK:n puolelta hyväksyä osaksi opintoja. Jälleen osa opiskelijoista saattaa miettiä kurssin maksullisuutta, pahimmassa tapauksessa kurssitodistuksesta saattaa joutua maksamaan useita kymmeniä dollareita. Jos tekee MOOCeissa muutaman kurssin, kymmenien-satojen eurojen panostus saattaa tuntua suurelta, kun todennäköisesti Suomesta löytyy ilmaisiakin kouluttajia (ainakin vielä). Vastaavasti, jos TAOKK:ssa tehtäisiin oma MOOC ja koko MOOC laitettaisiin maksulliseksi, pitäisi ottaa huomioon ainakin pari seikkaa. Hinnoittelun tulisi olla jollain tapaa “järkevä” - ei liiallista rahastusta. Lisäksi MOOC-koulutuksen tulisi olla jollain tavalla todella muista kouluista edukseen erottuva huippujuttu, että ihmiset tarttuisivat siihen. Suomalaiset ovat saaneet nauttia niin kauan maksuttomasta koulutuksesta, että jos sen joutuu maksamaan omasta pussistaan, niin sen on paras antaa rahalle vastetta. En siis haluaisi, että maksullisuuteen välttämättä edes mentäisiin. Toisaalta taas, jos kyse olisi todella avoimesta MOOCista, onko olemassa resursseja toteuttaa se ilmaisena, jos opiskelemaan pääsisivät kaikki noin 1200 nykyistä hakijaa (jos oletetaan, että hakijamäärät pysyisivät vähintään samana).
Vielä eri asia on valtion antama rahoitus ammattikorkeakouluille. Tälläkin hetkellä muualla (esimerkiksi suomalaisissa korkeakouluissa tai työelämässä) hankittua osaamista voidaan hyväksilukea osaksi opintoja. Ne on periaatteessa tehty muilla TAOKK:n resursseilla. Minulla ei ole tarpeeksi tietoa valtion rahoitusinstrumenteista korkeakouluille, mutta ajattelisin, että nykyisen kaltainen ahotointijärjestelmä muutamien muualla (ulkomaisissa MOOCeissa) suoritettujen MOOC-kurssien hyväksynnässä ei kuitenkaan vielä romuttaisi maksettavien valtionosuuksien määrää, jos tutkinto tulisi TAOKK:sta. Jos ahotoitavien kurssien määrä muuttuisi kovin suureksi, valtion rahoituskin todennäköisesti muuttuisi. Vastaavasti jos TAOKK järjestäisi kurssit MOOCeina, tutkinto tulisi silti TAOKK:ista ja sen mukaan rahoitustakin valtiolta. Jos taas MOOCeja järjestäisisivät muutkin ammatilliset opettajakorkeakoulut Suomessa ja opintoja saisi ottaa niistä ristiin rastiin, se todennäköisesti muuttaisi rahoitustakin panostusten mukaiseksi. Tämä on kuitenkin siis puhdasta spekulaatiota.
Mikä tahansa MOOCin toteutustapa (ulkomainen toimija - kotimainen toimija - TAMK/TAOKK toteuttaisi) valittaisiin, ulkoisten resurssien tulisi olla kunnossa: tekniikka ja työskentelyalusta, monipuolinen ja yhteistoiminnallisuutta korostava materiaali ja työtavat, kurssi etenee tietyn aikataulun mukaan ja kurssista on mahdollisuus saada todistus. Resursointi riippuisi toteutustavasta: suoritettaessa pelkästään ulkomaisen toimijan kursseja, tarjoaa se omat resurssinsa opiskelijan käyttöön ja TAOKK:n rooli olisi ehkä enemmän hallinnollinen. MOOC voitaisiin toteuttaa myös yhteistyössä ulkomaisen (kaupallisen) toimijan kanssa, jolloin TAOKK resursoisi opetukseen enemmän. Kotimaisuusasteen kasvaessa myös resurssien tarve suurenee, hallintoa, opettajia ja tietotekniikkaihmisiä tarvitaan kaikkia enemmän. Kuinka paljon, en osaa sanoa. Joka tapauksessa, mielestäni tavoitteena tulisi olla yhteistoiminnallinen MOOC-opetus, jolloin opettajia tarvittaisiin joka tapauksessa kohtuullisen paljon ohjaajan rooliin (ryhmätöiden ja keskustelujen ohjaus, autenttinen arviointi).
Lopputulemana edellä esitettyyn: Olisin taipuvainen aloittamaan sillä, että joitakin kursseja voisi tehdä MOOCeissa ja sisällyttää ne osaksi opettajaopintoja. Jos omia MOOCeja lähdetään toteuttamaan, se voisi tapahtua asteittain. Yhteistyö muiden samaa asiaa miettivien suomalaisten opettajakorkeakoulujen kanssa saattaisi myös olla hyvä vaihtoehto. Kun MOOC saataisiin yhteistyössä toimimaan Suomessa, voitaisiin toteuttaa vaikka koulutusvientiä kansainväliseen ympäristöönkin. Toisaalta itsenäinen MOOC TAOKK:issa saattaisi olla huikea keino erottua muista suomalaisista opettajakorkeakouluista, toteutus vain pitäisi olla aika viimeiseen asti mietitty. Millä perusteella opiskelijat otettaisiin sisään? Kaikki halukkaat - onhan kyse MOOCeista vai valinnan kautta? Olisiko MOOC:in rinnalla vaihtoehtona myös perinteinen opiskelu, jossa lähitapaamiset, sosiaalinen vuorovaikutus ja yhteistoiminnallisus kasvokkain näyttelisivät vielä roolia, vai joutuisiko näitä asioita painottaessaan lähtemään jonnekin muualle? Mikä tekisi TAOKK:n MOOCista sen jutun, joka houkuttelisi opiskelijoita vuodesta toiseen, kuten opetus nyt?
Mielenkiintoinen kysymys, mikä houkuttelee. Liittyykö tämä markkinointiin vai liittyykö se kenties motivaatioon ja opetuksen laatuun?
VastaaPoistaMielestäni molempiin, mutta opiskelijan näkökulmasta katsottuna enemmän motivaatioon ja opetuksen laatuun. En tiedä, mikä on keskeyttämisprosentti TAOKK:n opettajaopinnoissa tai jääkö monia "ikuisiksi" opiskelijoiksi roikkumaan. Luulisin kuitenkin, että suurin osa hyväksytyistä myös valmistuu. Motivaatio on varmasti iso tekijä (opettajaksi haluavat tietynlaiset ihimiset), mutta jokin muukin näissä opinnoissa on (laatu, ohjaus, joku muu?), koska se niin suuria joukkoja liikuttaa. Minulle itselleni eräs tuttu sanoi jo vuosia sitten (ennen kuin itse edes olin "herännyt" mahdolliseen opettajuuteen) TAMK:n opettajaopinnoista, että on niin hyvät opinnot, että kannattaa käydä, vaikka ei päätoimiseksi opettajaksi tähtäisikään.
PoistaMielenkiintoista. Verkkoryhmäläiset ainakin valmistuvat erinomaisesti
VastaaPoistaNäin juuri, kuten Marita toteaa, esim. minä olen lähtenyt opiskeluun itseni kehittämisen ja uuden oppimisen takia. En ole opettajatehtävissä ollut muuta kuin satunnaisesti ja nyt opiskelun aikana enemmän. Mutta tämän opiskelun hyödyllisyys on jo nyt tullut selvästi eteen työelämässä, kun tietää mistä puhutaan opiskelijoiden maailmassa ja mitä voisi tehdä molemminpuolisen yhteiselon parantamiseksi,harjoittelijoita meillä sote-puolella kun on jatkuvasti työpaikoilla. Eli tuota ihan yleissivistävän ja uuden näkökulman esille ottamista opettajaopinnoissa voisi hyvinkin markkinoida. Ja kylläpä se "herätyskin" tässä taitaa itsekullekin tulla...
VastaaPoistaSamaan mieltä. Opsa kursseista voidaan hyvin suorittaa Mock:ssa, mutta lähiopetusta ei saisi vallan unohtaa. Muuten motivaatio-ongelmat varmasti yllättävät helposti. Itse opiskelin Insinööriksi työ ohessa. Osa oli lähiopetusta, perjantai-illat ja lauantait. Kun pääsimme vautiin, siirrettiin suurin osa opinnoista Connest Pro-luennoiksi, johin voi osallistua inteaktiivisestikin. Koin tämän työskentelytavan erittäin hyvänä.
VastaaPoista